Puheenjohtajan kolumni

Eläkkeensaajan päivä muistuttaa, keitä ilman Järvenpää ei toimisi.

Helmikuun 18. päivänä vietettävä Eläkkeensaajan päivä tarjoaa hyvän syyn pysähtyä hetkeksi. Järvenpäässä ikääntyneiden merkitys näkyy joka päivä, mutta ei aina kuulu keskustelussa. Siksi tämä päivä on tärkeä: se nostaa esiin sen, että ilman eläkkeensaajia Järvenpää olisi aivan toisenlainen kaupunki.

Ikääntyneet ovat mukana yhdistyksissä, kulttuurissa, liikunnassa ja vapaaehtoistyössä tavalla, joka pitää kaupungin arjen liikkeessä. He ovat niitä, jotka auttavat naapuria, hoitavat läheisiään, järjestävät toimintaa ja pitävät yllä yhteisöllisyyttä, joka ei synny itsestään. Moni asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, on vuosikymmenten työn ja sitoutumisen tulosta.

Yhteiskunnallinen keskustelu ikääntymisestä keskittyy usein palveluihin ja kustannuksiin. Ne ovat tärkeitä aiheita, mutta ne eivät kerro koko kuvaa. Harvemmin puhutaan siitä, että suuri osa vapaaehtoistyöstä, järjestöjen toiminnasta ja arjen hiljaisesta auttamisesta lepää juuri ikääntyneiden harteilla. Puhumattakaan siitä, että eläkeläisten maksama osuus kaikista Suomen verotuloista on noin 5-6%.

Ikääntyneet ovat myös merkittävä osa paikallista taloutta ja kulttuuria. He käyttävät palveluita, osallistuvat tapahtumiin ja pitävät yllä harrastustoimintaa. Heidän kokemuksensa ja elämänviisautensa ovat pääomaa, jota ei voi korvata millään nopealla ratkaisulla.

Järvenpään Eläkkeensaajat rakentaa yhteisöä joka päivä. Kerhot, retket, tapaamiset ja keskustelut eivät ole vain toimintaa, ne ovat kohtaamisia, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä, vahvistavat osallisuutta ja tuovat iloa arkeen. Ne ovat pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys.

Eläkkeensaajan päivänä haluan kiittää jokaista järvenpääläistä ikääntynyttä. Teidän panoksenne näkyy kaupungissa, vaikka se ei aina päädy otsikoihin. Te teette Järvenpäästä paikan, jossa on hyvä elää kaikenikäisenä.

Pidetään huolta toisistamme ja pidetään ääntä siitä, että ikääntyneet ovat Järvenpään vahvuus — eivät haaste.

Pirjo Komulainen
Puheenjohtaja

Tämä kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 18.2.2026